Yleisöltä: Musiikin, performanssin ja kuvataiteen loistava kombo

Mari Tirkkonen ja Julia Rima esiintyvät museon puutarhassa. Kuvan taka-alalla Tirkkonen soittaa käyrätorvea, etualalla Rima on peittänyt silmänsä kädellään ja kuuntelee soittoa pitäen klarinettia toisessa kädessään.

Mari Tirkkonen ja Julia Rima esiintymässä lauantain konsertissa. Korppoon kotiseutumuseon puutarha toimi hyvänä konserttipaikana. Konserttilipulla pääsi tutustumaan kaikkiin museon rakennuksiin.

Julkaisemme kevään aikana blogissa festivaalivieraiden kokemuksia vuoden 2022 festivaalilta. Sarjan aloittaa Seija Uusitalo, joka matkusti ystävänsä kanssa festivaalille Helsingistä. Konserttikokemusten lisäksi kuulemme, miten kaksikon retki saaristoon sujui ilman omaa autoa.

Teksti ja kuvat: Seija Uusitalo

Keväällä 2022 saimme hyvän ystävän kanssa tiedon, että Turun saariston sydämessä, Korppoossa ja Houtskarissa, järjestetään ensimmäistä kertaa Aava-festivaali, joka on yhdistelmä kuvataidetta, performanssia ja kamarimusiikkia. Varasimme oitis liput ja majoituksen; majapaikat saaristossa keskellä kauneinta suvea ovat suosittuja, ja halusimme varmistaa hyvän huoneen.

Kesä oli kukkeimmillaan juhannuksen jälkeen, kun vihdoin suuntasimme reissuun. Lämpöä ja aurinkoa riitti, mutta saaristossa ihanan merituulen vilvoittamana lämpö ei ollut tukahduttavaa.

Vaikka festivaali järjestettiin vasta ensimmäistä kertaa, järjestelyt sujuivat mainiosti ja taiteellinen anti jätti meihin syvän vaikutuksen. Ehkä siksi, koska tapahtumassa oli niin paljon vahvaa ja kunnianhimoista musiikillista ammattitaitoa, napakkaa järjestelmällisyyttä ja roppakaupalla nuoruuden intoa ja ensihuumaa? Tai sitten vain rakkautta musiikkia kohtaan, sekä kuulijoilta että järjestäjiltä. Klassinen musiikki sopii upeasti suomalaiseen luontoon eikä mikään voita elämystä kuunnella musiikkia ja ihastella samalla sinistä taivasta, poutapilviä ja saariston suloista maalaismaisemaa.

Festivaalin avausvuoden ohjelma oli luova sekoitus uutta kamarimusiikkia, performansseja, tanssia ja kuvataidetta – ryhmänä ja erikseen. Taide soljui läpi tapahtumien, tilaisuudesta toiseen esimerkiksi taulujen myötä. Lauantain pihakonsertin performanssissa syntynyt taulu oli esillä sunnuntain päätöskonsertissa muiden taideteosten ohella.

Punaisen langan koko ohjelmistolle muodosti festivaalin kattoteema Toive, jota avattiin kunkin päivän omalla teemalla: perjantaina Rauha, lauantaina Yhteys ja sunnuntaina Vuodenajat. Hyvin mietittyjä kappalevalintoja, teoksesta toiseen siirtyvää tajunnan virtaa, josta rakentui eheä, mieltä rauhoittava, positiivinen kokonaisuus.

Ehkä kaikkein syvimmin juuri minua kosketti sunnuntain Vuodenajat-teema. Rakastan erityisesti pianomusiikkia, ja sunnuntain konsertissa sitä tarjoiltiin runsaasti. Vuodenajat-teemaa täydensi myös koskettava dokumentti vanhuudesta.

Helposti ja edullisesti perille junalla ja bussilla

Tärkeä strateginen valinta festarijärjestelyissä oli kulkeminen: autokin olisi ollut käytettävissä, mutta halusimme välttää viikonlopun lauttaruuhkat. Juna Helsingistä Turkuun tarjosi omassa hyttivaunussa loistostartin reissuun: aamukahvin ohella ehdittiin ystävän kanssa vaihtaa kuulumiset ja suunnitella viikonloppua. Turusta hypättiin Korppoon bussiin, jossa matkustimme mukavasti perille asti majapaikkaan. Turun rautatieasema ja linja-autoasema ovat lähekkäin, joten siirtymä sujui vaivattomasti myös matkatavaroiden kanssa. Festarityyliin olimme toki pakanneet kaikki reppuihin, mekkoja myöten.

Vuorobusseilla on tosiaankin lauttarannoissa etuajo-oikeus, mikä nopeutti matkaa huomattavasti. Juna-bussikyydeille (meno-paluu) tuli hintaa alle 40 euroa/hlö. Matkustusmukavuus oli erinomainen: olo oli huoleton, kun ei tarvinnut itse miettiä ajamista.

Kätevästi Korppoon sydämessä

Majapaikaksi onnistuimme saamaan huoneen Hjalmars Bed and Breakfastista, joka osoittautui bussimatkalaisen unelmakohteeksi: majapaikka oli bussipysäkin vieressä, vieressä myös päivittäistavarakauppa ja samassa rakennuksessa majapaikan kanssa loistotasoiseksi osoittautunut ravintola. Niinpä nautimme aamiaista omalla terassilla keskellä kylämaisemaa ja herkuttelimme lounaalla grillattua siikaa ja haukiwallenbergejä. Majapaikasta oli kävelyetäisyys, alle kilometri, lauantain ja sunnuntain konserttipaikoille, eli autoa ei todellakaan tällä reissulla tarvittu.

Ehdimme viikonlopun aikana tutustua hyvin myös lähiympäristöön ja Korppoon kauniiseen kirkkoon.

Nuoruuden iloa ja kepeyttä

Kaiken kaikkiaan festariviikonloppu oli napakymppi ohjelman, matkajärjestelyjen ja tunnelman ansiosta. Erityisen iloinen ja ylpeä olen nuorten järjestäjien sinnikkyydestä ja päättäväisyydestä toteuttaa oma haave: järjestää oma, korkeatasoinen festivaali, jolle on luvassa myös jatkumo. Täältä tullaan Aava-festivaali 2023, näillä reissunaisilla on jo reput valmiina!

Edellinen
Edellinen

Yleisöltä: Yhteisöllinen seikkailu taiteen ja saariston keskellä

Seuraava
Seuraava

Kun menin klasakonserttiin verkkareissa